Reilusti kilometrejä.

Kyllä on tullut tänään ajettua.
Ensin koulun puolesta Noormarkkuun ja takaisin poriin = reilu 30km.
Ja kun kotiin pääsin niin ei muuta kun kahvi kantoon ja suunta kohti Jämsää pentua katsomaan. Edestakaisia kilometrejä tuli siinä n 400km. Nyt on pylly kipeenä.

Mutta oli ne hauvelit vaan niin mahdottaman ihania. Perille kun päästiin, oli pentujen emä meitä vastassa ja niin häntäänsä heiluttaen meitä tervehti. Siinä sitten tupakin verran siinä jaariteltiin niitä näitä ja painuttiin sisälle muita koiruuksia katsomaan, siellä meitä odotti poikien siskopuoli ja isöäiti. Kauheasti olisivat huomiota halunneet, mutta kun vastakkainen ovi aukesi ei voinut olla vilkaisematta heti sinne ja siellä ne pojat innoissaan odottivat pääsevänsä temmeltämään koko kämpän laajuudelta.
Meidän poikamme kuitenkin päätti ensimmäisenä varastaa käteni kokonaisuudessaan mukaansa, voiko yksinkertaisesti jollain niin söpöllä ja pienellä olla niin samperin terävät hampaat?
Pojat olivat kovia painimaan keskenään ja lelujensa kanssa. Kasvattaja esitteli meille jo kaikki sopimukset ja muut paperit, jotka saimme katsoa läpi ja muutenkin tutustua. Kasvattaja esitteli meille myös tulevan pentupaketin ja ruokaa tulee reilusti mukaan sekä jotain leluja ja juomakippo.
Kahvia juotiin ja höpöteltiin ja touhuttiin poikien siskopuolen kanssa, pojat olivat kauhean kiinnostuneita kaikesta mihin ne hampaat voisi iskeä.
Ruvettiin siinä sitten suunnittelemaan lähtöä ja mentiin ulos tupakalle ja Jari saikin matkaevääksi heiltä omenoita (ei vielä ole maistanut) JA PALJON.

Eli siis pentu olisi nyt varattuna ja noudetaan poika uuteen kotiinsä ensi viikolla kun on viimeisen lääkärireissunsa suorittanut, alkuviikosta ei toista kivestä vielä ollut. Mutta oli kuulemma aikaisemmin sielä tuntunut, mutta käydään vielä tarkistamassa. Ja toivotaan, että mitään vikaa ei ilmene niin pääsisi sinne näyttelyihin vielä. Mutta kyllä Luca meille tulee vaikka mikä olisi.

-Oikein hyvää yötä kaikille!-

Sunoasis's Dance In June Time

Noniin, sain kasvattajalta luvan julkaista ennun kuvat täällä.
Olemme tulleet tulokseen, että aiomme mitä luultavammin kutsua häntä nimellä Luca.
Luca tulee kennel Sunoasis's:sta. Ja hänen vanhempansa ovat: isä Wales Tale's Spring Time & emä Sunoasis's Amorous.
Lucan oma kennenimi on Sunoasis's Dance In June Time.
Sunoasis's Dance In June Spirit on pentueessa oleva toinen uros, hän ajaa siis Lucan veljen virkaa.

Tässä hän nyt sitten on, vielä niin kovin pienenä.

Kasvattaja vaihtui lennossa.

Niinkuin otsikko jo kertoo. Eräs toinen kasvattaja otti meihin tänäaamuna yhteyttä ja haluaisi meidät katsomaan pentua, ja olisi vielä urospentu meille vapaana. Pennut ovat jo kuusiviikkoisia eli luovutusiässä jo kahden viikon kuluttua.
Urostahan me alunperin toivoimme. Ja kun tästä kasvattajasta ei kuulunut, luulimme että emme häneltä ppentua saa, kun nyt laittoi sähköpostilla viestiä että on meitä odottanut. Hetken mietittyämme tulimme tulokseen, että ostamme pennun häneltä. Pennut on todettu hyviksi ja näyttelyyn kelpaaviksi. Kuviakin sain jo mutta en julkaise niitä, koska ei ole lupaa vielä niiden käyttöön.
Eli mikäli haluatte voitte antaa jälleen kerran nimiehdotuksia, tällä kertaa urokselle siis.
Ja nyt kun pennun kotiutuminen on jo näinkin lähellä, pääsen vihdoin ostamaan kaikkea tarvaraa pennulle, mitä ikinä tarvitsee ja jännitystä' on ilmassa oikeen suurella kädellä.
Olemme menossa perjantaina pentua katsomaan, ja teen silloin viimeistään seuraavan ja täyteläisemmän päivityksen. Ja luulen että pentu tulee viemään meidän sydämet, niikuin jo kuvissa teki.

Vähän taas makkaria.

Nyt sitten niitä makuuhuonekuvia kun on vihdoin täysin valmis.
Sängynpääty ostettiin Ikeasta, mutta jouduimme maalaamaan sen valkoiseksi.
Sängyssä olevat tyynyt tein itse, kun ostin kassillisen kankaita eurokankaasta. Jämäpalat sai itse valita laatikosta ja hintaa koko kassilliseen tuli 10 vai 20 euroa. En enää muista.
Liukuovet tilattiin netistä jostain, en muista nyt mistä. Mutta on aivan upeat.

Jänskättää!

Nyt olisi sitten pentu varattu Promisehill nimisestä kennelistä.
Pentua päästään katsomaan tämän kuun loppupuolella. Aivan ihanaa, olen niin täpinöissäni ettei sitä voi edes sanoin kuvailla.
Pääsee vihdoinkin oikeen suunnittelemaan kaikkea tulokasta varten, ostamaan kaiken mitä tarvitaan. Ja ennen kaikkea, pääsen vihdoin kouluttamaan koiraa sellaiseksi kuin sen haluan. Ja ennen kaikkea, pääsen koiranäyttelyihin.

Ja narttupentu olisi kyseessä. Otan mielelläni nimiehdotuksia vastaan.

Ja nyt on taas aihetta kirjoitella..

Kylläpä taas on pitkä aika, kun on viimeksi kirjoiteltu. On tehty jos jonkunnäköstä.
No makkari on vihdoin ja viimein täysin valmis. Liukuovet laitettu.. (jo aikaa sitten), ikeasta on haettu vihdoin se sängynpääty, joka sai kuitenki uuden värin itselleen. Pesuhuoneeseenkin olisi kaikki valmiina. Ja remonttikin sinne purkamalla aloitettu.

Ja tänä aikana on kuumeiltu vaikka mitä. Oli vauvakuume. Se onneksi katosi parissa päivässä, enkä tiedä mistä sekin alkoi?
Ja nyt mennään erittäin suurella koirakuumeella eteenpäin. Kasvattajiinkin olisi jo otettu yhteyttä. Ja yksi pentu olisi alustavasti varattuna. Syntysivät viikolla 35, elikkä ensi viikolla.
Koirakuume siis alkoi jo reilu vuosi sitten, mutta silloin ollut tasaisenpaksua ihastelua, jos sitten josku-tyyliin. Ja nyt olisi ajankohtainen aika hommata se pentu itsellemme. Ja rotujakin on pohdittu. Ihan aluksi minulla oli länsiylämaanterrieri, mutta se haave "tuhoutui", kun kuulin, että on melko allergista rotua ja kuitenkin terrieri. Eli ei ehkä ensimmäiseksi koiraksi.
Teimme sitten sellaisen rotutestin ihan huvikseen netissä. Ja sen kautta tutustuin sitten eri rotuihin, jotka sopisi meille. Ja nyt rotuna olisi Welsh Corgi Pembroke. Se on osottautunut aivan täydelliseksi meille, jotka emme halua isoa emmekä aivan pientä koiraa, myöskään turkki ei saisi olla kovin vaativa.
Ja rotuun on tutustuttu niin kirjojen kuin netinkin kautta. Ja kyllä nyt tunnen tuntevani rodun melkein täysin.
Olen kyllä lukenut myös pennun hankintaan liittyviä asioita ja perehtynyt joiltain osin näyttelyihin ja muihin harrastuksiin.

Ja mitä elämään muuten kuuluu. Kaikki menee mainiosti. Maanantaina alkaisi sittet koulu, minä kouluun? Eli mentäis sitten opiskelemaan laatottajaksi. No toivottavasti kaikki menis sen mukaan hyvin.
Juliakin on kasvanu ihan huimasti, sehän on jo iso likka, 3 vuotta tuli täyteen. Missä ihmeen välissä?
Julia on aivan kauhea kyselemään, "mitä?", "missä?", "mitä sisnä teet?". Hyviä letkautuksia tulee välillä. Parhaimmistoon taitaa kuulua se, kun laitan Julian nukkumaan illalla, Julia tulee huoneestaan n. 5min kulutta ja sanoo "Minä nukuin hyvin". Se on kyllä naurattanut yhtä jos toistakin vierailijaa.

Leiki, lapsi armahin,

aamun koittehessa.

Nyt on hetki herttaisin,

kukkain puhjetessa.

Vuodet vaihtuu toisinaan,

ken nyt sitä suriskaan?

Hupskeikkaa

Nyt olisi jopa aikaa kirjoitella jotain, kun laitoin väripoistion päähäni. En jaksanut punaista enään = liian kauhea hoitaminen minulle.

Olen nyt päättänyt laittaa tukkani samankaltaiseksi kuin se oli noin vuosi sitten. Jos vaikka parturiinkin uskaltautuisin leikkauttamaan tätä pehkoa.

Jonkun kivan mallin kun vielä keksisi jostain. Olen katsellut netistä muutamia ja tällä hetkellä vain yksi miellyttää silmää, mutta pituutta ei siihen ole kyllä riittävästi.

Ja olen jopa piirtänyt taas uuden naiskuvan, tai valmistuihan sekin jo aikaa sitten, mutta nyt siitäkin kuvaa. Saa arvioida jos haluaa. Tiedän etten ole mikään taiteilija, mutta kuitenkin. Ja piirtämisestä tulikin mieleeni, piirsin kaverilleni tatuointikuvanki, jonka hän tatuoi käteensä. Ja pari tauluakin olen maalannut Julian huoneeseen.

Makuuhuoneremontti on edennyt hyvin. Enään puuttuu vaatekaapista päätylevy ja liukuovet. Ja tietenkin sängynpääty. Makuuhuoneen jälkeen olemme päättäneet hyökätä kylpyhuoneen kimppuun.

Makuuhuone ennen:

Makuuhuone jälkeen: 

Pesuhuonetta ennen remonttia

Julian huone tällä hetkellä:

"Tyttöjen" vessa:

 Siinä nyt vähän päivityustä, pitäisi varmaan mennä pesemään väri pois. Eli siis makuuhuone olisi melkein kunnossa, kun täysin kunnossa kerron vähän mitä meni rahaa siihen. Ja seuraavaksi siis pesuhuoneen kimppuun, Julian huone hoidetaan siinä sivussa, kunhan vaan saan jonkun idean sinne. Värimaailman olisi tarkoitus pysyä kaikkialla samankaltaisena, eli mustaa, valkoista ja harmaata pääsääntöisesti.
Tyttöjen vessalle ei tehdä mitään, se on juuri muutaman vuoden sisään rakennettu, siinä on ollut vaatehuone ennen. Ja tuo kolo tuossa kuvassa on alkuperäinen pesukoneen paikka, mutta teemme pesuhuoneeseen pesutornin, joten kolon tilalle tulee vielä jonain päivänä kaappi.

Tee itsellesi elämänohje:

älä koskaan kadu 

äläkä koskaan katso taaksepäin.

Katuminen on 

turhaa energian tuhlaamista.

Et voi rakentaa 

mitään sen päälle, voit vain upota siihen.

Katherine MansfieldT