Sivut

23.4.2012

Pikaisesti kuulumiset

Tässä on nyt ollut jos jonkinlaista draamaa parisuhteeni osalta.

Eli siis erosin miehestäni viime viikon sunnuntaina eli 15.4.2012. Ja homma meni niin, että sain yhden illan aikaa kantaa kaikki kamani pois asunnosta, sängyt ja kaikki. Meinasi kyllä olla mahdoton tehtävä, mutta sain apua ja paikan minne viedä ne. Ja henkilö, jonka luona nyt asun on se josta jo kerroin Jukka Pojan yhteydessä, olen jo pidemmän aikaan ollut ihastunut häneen ja hän minuun, nyt olemme kummatkin onnellisia. Tai minä ainakin olen.

Ja olemme päättäneet alkaa remontoimaan hänen asuntoaan, pääsen siis taas kertomaan teille mitä tapahtuu. Täällä on kyllä kaikki vielä vaiheessa ja sekö minua innostaakin.
Aloitamme makuuhuoneesta sillä se on kirkkaan sininen, ei siis yhtään minun värini. Keittiökin menee kokonaan uusiksi, mutta siihen tarvitaan jo aikamoinen kasa rahaa. No mut tässä on onneksi koko elämä aikaa tehdä tätä. Mitä nopeammin sen parempi. Lisään josain vaihessa kuvia asunnon nykyisestä kunnosta ja aina vaiheittain lisään niitä taas, jotta näette miten edistymme.

Olen niin mahdottoman onnellinen kyllä, kun pääsin irti edellisestä suhteesta, vaikka se ei mennyt niinkuin toivoimme, mutta ajan kanssa pääsemme tästä vielä eteenpäin. Kaikki ystävämme tietävät tilanteen nyt ja osa on hieman suutuksissaan/ pettyneitä.
Oma paras ystäväni on enemmän kuin onnellinen meidän puolesta. Hän ei edellisestä pitänyt juuri yhtään, mutta hyväksyi. Nyt hän on ollut puolestani onnellinen ja haluaa viettää taas aikaa enemmän kanssani. Onnelliseksi minut tekee se, että saan olla taas oma itseni ja elää omaa elämääni, lapseni on hyväksytty tässä suhteessa, ja se on minulle todella tärkeää. En enään ikinä halua suhteeseen, jossa joudun miettimään, onko Julia tervetullut taloon äitinsä luokse. Ja pidetäänkö minua liian nuorena äitinä, haluan olla Julialle hyvä äiti. En voinut sitä olla aikaisemmin ja tajusin sen liian myöhään. Toivon, että saan tuon anteeksi ja voin taas rakastaa Juliaa kunnolla, ja olla pelkäämmättä, että Julia ei pitäisi äidistään enään.

Ja nyt sitten pihaa haravoimaan. Ja haravoitavaa löytyy. Kiitos ja anteeksi.



Sitoutua niin syvästi 
että muuttuu pohjattomaksi 
Puristaa niin lujasti 
että muuttuu rajattomaksi 
rakastaa niin mielettömästi 
ettei mikään enää 
ole vailla merkitystä.

4.4.2012

Viiru 25.6.2005-4.4.2012

Haluan nyt kertoa teille Viirusta, joka on nyt siirtynyt ajasta ikuisuuteen.


Viiru oli syntynyt 25.6.2005. Asuin silloin Ahlaisissa, Viiru oli pienestä pitäen todella kiltti. Kaikki, jotka mellä käviväät rakastuivat hänen tuuheaan häntäänsä ja vihreisiin silmiin. Ahlaisista pois muuttaessani Viiru jäi vielä Ahlaisiin äitini kanssa, asuntoa vaihtaessani hain Viirun luokseni, koska hänellä oli "ankeat" ja pelottava asua siellä koiran vuoksi.
Viirun muuttaessa luokseni, leikkautin hänet ja näin loppui merkkailu ja jatkuva kissanpissan haju. Odotin Juliaa juuri tuolloin, joten muutimme vielä kerran, mikä stressasi Viirua jonkin verran, mutta asettu taloksi pian.
Viiru oli todella arka ja pelkäsi aina vieraita ensimmäisellä käynnillä, mutta tuli kuitenkin piilostaan jonkin ajan kuluttua silitettäväksi.

Minun ja Pasin erottua otin Viirun asumaan luokseni ja kaikki oli hyvin sihen asti kun aloin seurustelemaan. Viiru jäi lähes huomioitta, joten totesin yhdessä ystäväni kanssa, että Viiru tarvitsee uuden kodin. Kadun syvästi sitä, mitä Viiru joutui kokemaan, hän olisi ansainnut rakkautta ja lämpöä, mutta ei, hylkäsin hänet. Hän sai rakkautta aina, kun olin kotona enemmän kuin tarpeeksi, en halunnut, että hän suuttuu minulle ja alkaisi pelkäämään.
Annoin Viirun ystävälleni, hän tarjosi viirulle lämpöä ja rakkautta parin viimeisen kuukauden aikana. Olin yhteydessä heihin viimeksi eilen 3.4.2012, kun ystäväni kertoi Viirun tilasta, Viiru ei syönyt eikä juonut juurikaan, ja sen minkä söi, tuli heti samaa tietä ulos. Samana yönä Anniina yritti soittaa minulle ja kertoa Viirusta ja olisin vielä päässyt hänet näkemään, mutta olin niin unessa, että en tajunnut kenen kanssa puhuin ja suljin luurin. Aamulla mietin mikä oli, mutta facebookista se sitten selvisi.


Viiru rakasti leipäkoria, kun se oli tyhjä

Viiru ja Viltsu pesässään


Nuku pikkuinen rauhassa, 
ikiuneen tietäen, 
kiitän ajasta yhteisestä, 
koskaan sinua unohda en. 
Kiitos siitä lyhyestä ajasta jonka sain viettää kanssasi, 
kulkea vaikeatkin ajat rinnallasi. 
Kiitos kauniista muistoista jotka jätit jälkeesi. 
Nyt en osaa muuta, kuin itkeä perääsi. 
Kiitos öistä, päivistä, kaikesta. 
Ajoista helpoista ja vaikeista. 
Kiitos, kun opetit millaista on rakastaa koko sydämestään.. 
Mutta sitä ei olisi tarvinnut opettaa millaista se on, kun rakkaimpansa menettää.