10.5.2013

Kevättä ilmassa.

Kevät on virallisesti saapunut vesisateiden kera Poriin. On ollut lämmintä ja aurinkokin paistellut, koiran kanssa ulkoiltu ja treenattu.

Tokotreenit alkoivat kentällä tiistaina 7.5. lähtötasotestillä. Testi meni mielestäni liikkeiden osalta muuten hyvin mutta pientä vireettömyyttä ja jännitystä oli ilmassa.
Meidät jaettiin pieniin ryhmiin ja kierrettiin sitten ohjaajalta toiselle tekemässä liikkeitä.

Ensimmäisessä osassa oli vuorossa hyppy sekä liikkestä pysähtyminen tai maahanmeno. Hyppy alkoi kankeasti, mutta ohjeistettuna sain liikkeen toimimaan melko hyvin -> Hyppäsi käskystä ja jäi seisomaan esteen taakse katse minua kohti, palkkauksessa olisi pitänyt olla nopeampi ja koiran kuono ehti esteen yli mistä kokeessa tulee kuulemma virhepisteitä. Otimme liikkeestä seisomisen, ensimmäisellä kerralla ei pysähtynyt vaan hiipi perässäni. Toistin saman uudestaan ja näytin käsimerkillä pysähtymistä käskyn kanssa, ottin käskyn jälkeen 2 pientä askelta ja pysähtyi ja itse otin pari askelta ja palasin palkkaamaan ja vapauttamaan koiran. Eli näissä kahdessa siis pientä hiomista

Toisessa osassa oli luoksetulo, joka menikin hyvin. Mainitsin uudelle kouluttajalle, että meillä on pientä ongelmaa paikallaolon kanssa ja hän kehoitti minut aluksi jättämään koiran istumaan ja poistun koiran luota ja palaan koiran luokse palkkaamaan, tämän tein kahteen kertaan ja vapautin. Seuraavaksi otin koiran perusasentoon ja jätin paikalleen, poistuin n. 3m päähän ja laskin viiteen ja palasin palkkaamaan koiran ja käskytin vielä olemaan paikallaan ja menin n.3m päähän ja laskin viiteen kunnes kutuin perusasentoon vierelleni ja sehän teki sen lähes täydellisesti.

Kolmannessa ja viimeisessä osassa oli vuorossa paikkamakuu ja seuraaminen.
Paikallamakuu meni melko hyvin sihen nähden mitä se oli kuukausi takaperin. Kun jätin koiran paikkanmakuuseen kävin palkkaamassa n.10, 15, 20 sekunnin välein vaihdellen aikaa. Kerran Luca nousi ylös ja kävin ohjaamassa takaisin paikalleen ja tein virheen palkatessani uudestaan maahanmenosta -> mikä siis voi kertoa koiralle, että kun poistun saa nousta ja tulen taas ohjaamaan uudestaan ja saa palkan.
Seuraaminen ei mennyt niinkuin elokuvissa, mutta tätä emme olleet tauolla treenanneet paljoa, kun olimme pääasiassa keskittyneet paikallaoloon. Mutta kuitenki yritimme, otin koiran perusasentoon ja käskyn saatuamme lähdimme liikkeelle, koira ei ollut täydessä kontaktissa -> käskyn toistettua, otti hetkeksi kontaktin. Käännyimme vasemmalle, mielestäni melko hyvin, vaikkei tätä olla treenattu liikkuessa, kuin kotona pieniä pätkiä. Isoin ongelma seuraamisessa vielä on minun liikkumiseni vinoon, mutta sen verran voin todeta, että kun koittaa tarkkailla koiraa, että onko se edes mukana on vaikea keskittyä omaan askellukseen.

Kaikessa siis kaivataan hiomista ja sitähän varten me olemme ohjatuissa treeneissä, jotta joku sanoo meille että mikä on pielessä ja miten sitä lähdetään korjaamaan. Olisi myös mukavaa kun joskus kerrottaisiin niitä positiivisia asioita, meneekö meillä kaikki pieleen vai onko edes joku asia hyvin.
Onhan sinne treeneihin mukavampi mennä, kun tietää että jostakin ollaan tyytyväisiä, eikä aina todeta että jokin on pielessä, sitä täytyy treenata. Vai miten on? Onko se kiva kun joku tulee toteamaan että seuraaminen on surkeaa, se on surkeaa, tämä on surkeaa ja tuo on oikeastaan hirveää?
Vai kuulostaisiko paremmalta, seuraamisenne on edennyt tasaisesti, mutta vielä pitäisi saada koira kontaktiin, tässä on asiat kehnosti, mutta treenataan sitä ja saadaan se kuntoon, tämä on teillä oikein hyvässä mallissa, pientä hiomista vailla? Millaisesta palautteesta itse pidätte?

Aloitettiin myös agilityn treenaaminen keskiviikkona 8.5. Alkeiskurssista lähdetään ja aluksi kouluttaja kertoi selkeästi itsestään ja kyseli meiltä joitain asioita. Kertoi myös miten aikoo toteuttaa kurssia eteenpäin.
Aloitimme helposta esteestä; putkesta. Lucan kanssa ollaan joskus aikaisemminkin putkea koitettun, mutta nyt meni sinne suurella innolla aina vain uudestaan ja uudestaan, Otimme palkkaukseen namialustan mukaan, jotta koira irtaantuu meistä kun alamme tekemään estesarjoja.
Otimme myös hyppyesteen. Lucalla se oli luonnollisesti matalalla mutta kuitenki maasta irti (n.10cm), jätin koiran esteen taakse ja itse tulin toiselle puolelle valitsin käskyn hyppäämiseen ja sanoin sen kädellä ohjattuna Lucalle ja heitin namin alustalle. Tätä tehtiin muutama toisto sekä koira vasemmalla puolella, että oikealla puolella. Hyppäämiseen otettiin eri käsky tähän kuin mitä on tokossa.

Kaiken tämän lisäksi Luca on siirtynyt onnistuneesti nappularuoasta raakaruokintaan ja uteliaimmat voivat kysyä lisää sähköpostilla. pia.kotro@hotmail.com
Lucalla alkoi myös pienimuotoinen laihdutus/kiinteytys, kun on hieman päässyt rasvaa kertymän luiden päälle, mutta ei hätää vielä ollaan normaalin rajoissa, mutta pieni kevennys ei ole pahasta, varsinkaan tälle rodulle. Painoa Lucalta löytyy eilen illalla ruoan jälkeen punnittuna 15,5kg

Luca toivottaa lukijoille ja muillekin leppoisaa kevättä!


Ei kommentteja: