Pikaisesti kuulumiset

Tässä on nyt ollut jos jonkinlaista draamaa parisuhteeni osalta.

Eli siis erosin miehestäni viime viikon sunnuntaina eli 15.4.2012. Ja homma meni niin, että sain yhden illan aikaa kantaa kaikki kamani pois asunnosta, sängyt ja kaikki. Meinasi kyllä olla mahdoton tehtävä, mutta sain apua ja paikan minne viedä ne. Ja henkilö, jonka luona nyt asun on se josta jo kerroin Jukka Pojan yhteydessä, olen jo pidemmän aikaan ollut ihastunut häneen ja hän minuun, nyt olemme kummatkin onnellisia. Tai minä ainakin olen.

Ja olemme päättäneet alkaa remontoimaan hänen asuntoaan, pääsen siis taas kertomaan teille mitä tapahtuu. Täällä on kyllä kaikki vielä vaiheessa ja sekö minua innostaakin.
Aloitamme makuuhuoneesta sillä se on kirkkaan sininen, ei siis yhtään minun värini. Keittiökin menee kokonaan uusiksi, mutta siihen tarvitaan jo aikamoinen kasa rahaa. No mut tässä on onneksi koko elämä aikaa tehdä tätä. Mitä nopeammin sen parempi. Lisään josain vaihessa kuvia asunnon nykyisestä kunnosta ja aina vaiheittain lisään niitä taas, jotta näette miten edistymme.

Olen niin mahdottoman onnellinen kyllä, kun pääsin irti edellisestä suhteesta, vaikka se ei mennyt niinkuin toivoimme, mutta ajan kanssa pääsemme tästä vielä eteenpäin. Kaikki ystävämme tietävät tilanteen nyt ja osa on hieman suutuksissaan/ pettyneitä.
Oma paras ystäväni on enemmän kuin onnellinen meidän puolesta. Hän ei edellisestä pitänyt juuri yhtään, mutta hyväksyi. Nyt hän on ollut puolestani onnellinen ja haluaa viettää taas aikaa enemmän kanssani. Onnelliseksi minut tekee se, että saan olla taas oma itseni ja elää omaa elämääni, lapseni on hyväksytty tässä suhteessa, ja se on minulle todella tärkeää. En enään ikinä halua suhteeseen, jossa joudun miettimään, onko Julia tervetullut taloon äitinsä luokse. Ja pidetäänkö minua liian nuorena äitinä, haluan olla Julialle hyvä äiti. En voinut sitä olla aikaisemmin ja tajusin sen liian myöhään. Toivon, että saan tuon anteeksi ja voin taas rakastaa Juliaa kunnolla, ja olla pelkäämmättä, että Julia ei pitäisi äidistään enään.

Ja nyt sitten pihaa haravoimaan. Ja haravoitavaa löytyy. Kiitos ja anteeksi.

Sitoutua niin syvästi 

että muuttuu pohjattomaksi 

Puristaa niin lujasti 

että muuttuu rajattomaksi 

rakastaa niin mielettömästi 

ettei mikään enää 

ole vailla merkitystä.

Viiru 25.6.2005-4.4.2012

Haluan nyt kertoa teille Viirusta, joka on nyt siirtynyt ajasta ikuisuuteen.

Viiru oli syntynyt 25.6.2005. Asuin silloin Ahlaisissa, Viiru oli pienestä pitäen todella kiltti. Kaikki, jotka mellä käviväät rakastuivat hänen tuuheaan häntäänsä ja vihreisiin silmiin. Ahlaisista pois muuttaessani Viiru jäi vielä Ahlaisiin äitini kanssa, asuntoa vaihtaessani hain Viirun luokseni, koska hänellä oli "ankeat" ja pelottava asua siellä koiran vuoksi.
Viirun muuttaessa luokseni, leikkautin hänet ja näin loppui merkkailu ja jatkuva kissanpissan haju. Odotin Juliaa juuri tuolloin, joten muutimme vielä kerran, mikä stressasi Viirua jonkin verran, mutta asettu taloksi pian.
Viiru oli todella arka ja pelkäsi aina vieraita ensimmäisellä käynnillä, mutta tuli kuitenkin piilostaan jonkin ajan kuluttua silitettäväksi.

Minun ja Pasin erottua otin Viirun asumaan luokseni ja kaikki oli hyvin sihen asti kun aloin seurustelemaan. Viiru jäi lähes huomioitta, joten totesin yhdessä ystäväni kanssa, että Viiru tarvitsee uuden kodin. Kadun syvästi sitä, mitä Viiru joutui kokemaan, hän olisi ansainnut rakkautta ja lämpöä, mutta ei, hylkäsin hänet. Hän sai rakkautta aina, kun olin kotona enemmän kuin tarpeeksi, en halunnut, että hän suuttuu minulle ja alkaisi pelkäämään.
Annoin Viirun ystävälleni, hän tarjosi viirulle lämpöä ja rakkautta parin viimeisen kuukauden aikana. Olin yhteydessä heihin viimeksi eilen 3.4.2012, kun ystäväni kertoi Viirun tilasta, Viiru ei syönyt eikä juonut juurikaan, ja sen minkä söi, tuli heti samaa tietä ulos. Samana yönä Anniina yritti soittaa minulle ja kertoa Viirusta ja olisin vielä päässyt hänet näkemään, mutta olin niin unessa, että en tajunnut kenen kanssa puhuin ja suljin luurin. Aamulla mietin mikä oli, mutta facebookista se sitten selvisi.

Viiru rakasti leipäkoria, kun se oli tyhjä

Viiru ja Viltsu pesässään

Nuku pikkuinen rauhassa, 

ikiuneen tietäen, 

kiitän ajasta yhteisestä, 

koskaan sinua unohda en. 

Kiitos siitä lyhyestä ajasta jonka sain viettää kanssasi, 

kulkea vaikeatkin ajat rinnallasi. 

Kiitos kauniista muistoista jotka jätit jälkeesi. 

Nyt en osaa muuta, kuin itkeä perääsi. 

Kiitos öistä, päivistä, kaikesta. 

Ajoista helpoista ja vaikeista. 

Kiitos, kun opetit millaista on rakastaa koko sydämestään.. 

Mutta sitä ei olisi tarvinnut opettaa millaista se on, kun rakkaimpansa menettää. 

Mitä rakkaus on?

Oletteko koskaan miettineet mitä rakkaus oikeasti on, voiko sen määrittää useaan osaan? Sisarrakkaus, Ystävänrakkaus vai kumppaninrakkaus?
Minun mielestäni näitä ei voi eritellä. Mielestäni kaikki rakkaus on samanlaista, kohdistui se sitten siskoon, veljeen, vanhempiin, ystävään tai elämänkumppaniin. Rakastat kaikkia samasta sydämestä, toista saatat rakastaa syvemmin kuin toista, mutta se on silti samanlaista, et kuitenkaan voisi kuvitella eläväsi ilman heitä joita rakastat.

Entä voiko rakastaa kahta kumppaniehdokasta samaanaikaan, kyllä. Kun rakastat kumppaniasi, huomaat kaipaavasi siihen jotain muutakin, minkä saatat löytää toisesta henkilöstä. En suinkaan kannusta etsimään puuttuvia osia muualta, koska se saattaa johtaa ihastumiseen ja sitä kautta rakastumiseen ja pettämiseen. Kun löytää itselleen kummanin, jonka kanssa on hyvä elää, ei kannata kurkkia olisiko aidan toisella puolella vihreämpää ruohoa. Jos kuitenkin teet niin ja rakastut uuteen tuttavuuteen, mieti ennen kuin teet mitään. Sillä hän ei välttämättä ole sitä mitä antaa ymmärtää. Hän voi olla hetken aikaa jotain aivan uskomatonta, mutta totuus tulee aina julki ennemmin tai myöhemmin. Roolia on vaikea pitää yllä pitkän aikaa.

Mutta se rakkaus, mitä se on? Mistä tietää olevansa rakastunut? Milloin rakkaus on mahdotonta?
Minusta rakkauden tunnistaa siitä, kun et voi olla ajattelematta henkilöä, jota rakastat. Voisitko kuvitella eläväsi täyttä elämää ilman äitiäsi, epäilen. Kun olet valmis kuolemaan jonkun takia, tiedät olevasi rakastunut.
Rakkaus on mielestäni mahdotonta, kun et uskalla antaa itsesi rakastaa tätä henkilöä, mutta silti rakastat. Et tiedä pystytkö rakastamaan häntä vielä huomenna. Entä, jos rakastut kumppaniehdokkaaseen, joka on palavasti rakastunut toiseen ja tiedät, että hän ei hylkää kumppaniaan mistään hinnasta.

Mutta mitä on rakkaus? Rakkaus on intohimoa, kiihkoa ja kyyneliä. Rakkaus on niin monta asiaa, että en edes jaksa niitä luetella.

Toivoisin olevani
villasukat,
jos jalkojasi palelee,
nenäliina,
jos sinua itkettää,
virkistävä juoma,
jos olet väsynyt
ja sinua janottaa,
enkeli, joka sinua auttaa,
jos apua tarvitset.
Toivoisin olevani ystävä,
joka sinua ilahduttaa

Tylsät päiväni.

No on taas tullut aika kirjoittaa jotakin, mutta on ollut kyllä niin tylsää ja tekemisen puute pahempi kuin suuri. Olen pessyt pyykkiä ja siivoillut, odotan edelleen inspiraatiota, että mitä seuraavaksi tekisin kodille, mutta ei mitään, ideoita?

2007

Mietin tuossa, että mitä tein sinä kesänä, kun en jaksanut aina liikkua jokapaikkaan, tai olla humalassa. Minähän piirtelin tuolloin manga-aiheisia kuvia, joten päätin nyt koittaa osaisinko vielä piirtää edes jotain. Mangaa en halunnut piirtää, koska se ei enää kiehdo minua samalla tavalla. Päätin kuitenkin, että kun kerran aion piirtää, niin piirretän kunnolla, piirsin 2 kuvaa naisesta alusvaatteilla, ja ne onnistuivat mielestäni melko hyvin, näinkin pitkän tauon jälkeen.

2007

2007

2012

2012

Lyhyt on elämä,
lyhyt on kuolema,
pitkä on Tuonelan virta.
Kukat kukkii,
päivät päättyy,
rakkaus ikuisesti kestää.

Kuvailuja

Tuli tuossa meikkauksen ohessa sitten kuvailumieli päälle ja otin itsestäni muutamia kuvia, jotka haluaisin jakaa. Kun olin alkamassa kuvaamaan, niin kotiin hyökättiin kuin salamana. Juuri väärään aikaan, joten kuvaus hieman venyi ja päätyi iltaan ja makuuhuoneen rauhaan.

Valkoiset farkkuni ja ihastuttavat kengät

Vihdoin sain ostettua mekon Satulta pois, jota hän ei koskaan käyttänyt

Tämä mekko on aivan liian ihana.

Like What Ever

Sain paidan joululahjaksi Aleksilta

Niin pikkusen näkönen tyttö

Mitä ikinä tahdot 

 minun olevan 

minä olen.

Minä olen silmiäsi  

häikäisevä aurinko,  

olen pehmeän 

utuinen kuu.

Olen kaste niityllä 

ja usva sen yllä. 

Olen koski ja putous, 

vedenvirta. 

Olen tämä hetki 

ja huominen.

Kaikkialla, 

minne katsot,kosket, 

olen minä. 

Natural to Beaty

Ajattelin nyt pistää tänne oman tyylini kaunistautua, kuvien ottoa tai illanviettoa varten. Arkisin meikkaan vähemmän.

Aloitan siis aina suihkulla ja hiusten kuivaamisella. Ennen kuivaamista laitan hiuksiini lämpösuojaa, hoitosuihketta ja tyvikohottajaa. Kuivaamisen jälkeen laitan vielä muotovaahtoa tyveen, jotta saisin tuuheamman ja pitävän kampauksen, föönaan muotovaahdon kuivaksi. ja nostan hiukset ylös meikkausta varten.

Kosteusvoiteen levitän kasvoilleni ennen hiusten kuivausta, jotta se ehtisi imeytymään tarpeeksi ennen pohjameikin tekoa. Aloitan pohjameikin laiton peitepuikolla (Rimmel London, New Stay Matte), jota levitän silmien alapuolelle ja nenänpieliin. Tasoitan puikon jäljet meikkisienellä taputtaen, jonka jälkeen levitän meikkivoiteen (Yves Rocher, Couleurs nature) koko kasvoille meikkisienellä pyörivin liikkein. Annan meikkivoiteen kuivua hetken ennen kuin lisään valokynää (Maybelline NewYork, Dream LUMItouch) silmien sisänurkkaan, nenän päälle ja poskipäihin. Tämän taputtelen sormin. Puuterin (Maybelline NewYork, DreamMat Powder) levitän isohkolla siveltimellä kaikkialle kasvoihin ja edelleen pyörivin liikkein. Sekä tietysti huulirasvan laitan pohjameikin aikana vaikuttamaan, jotta ne olisivat pehmeät huulipunaa laittaessa. Se voi olla mikä tahansa mutta yleensä laitan Blistexin Protect+Plus-huulirasvaa joka säilyy meikkipussissani.

Pohjameikin jälkeen meikkaan silmät. Ensimmäisenä rajaan silmät nestemäisellä eyelinerilla (Rimmel London, Exaggerate), sivelen väriä ylä- ja alaluomelle ripsen tyveen, helpottaakseni ja selventääkseni rajausta, käytän kosteutettua pumpulipuikkoa. Seuraavaksi laitan valkoista voidemaista luomiväriä (MaxFactor, SmokyEyeEffect) koko liikkuvalle luomelle, joka helpottaa muiden sävyjen levittämistä ja kiinnijäämistä, myös häivyttäminen helppttuu. Levitän tavallista tummanharmaata luomiväriä koko luomelle, hieman yli luomivaon ja silmänurkan, ulkonurkkaan lisään vielä mustaa luomiväriä jonka häivytän suurehkolla pehmeällä siveltimellä. Saman teen himmeämmin alaluomelle. Ripsiäni en taivuta ikinä, pelkään sitä vehjettä ihan uskomattoman paljon, mutta lisään vielä ripsivärin (Maybelline NewYork, the Colossal Volum' Express) ja kampaan mahdolliset paakut pois ripsiharjalla tai -kammalla. Kulmakynän lisään viimeisenä silmämeikkiin.


Kun silmämeikki on valmis putsaan puuterisiveltimellä mahdolliset varisseet luomiväri ja ripsivärit pois. Poskipunaa en käytä, koska en ole jaksanut opetella sen käyttöä, sen sijaan käytän aina aurinkopuuteria (Rimme lLondon, Natural Bronzer ), jota levitän poskipäihin, sekä "viivan" keskelle kasvoja, otsasta leukaan. Viimeiseksi jäävät huulet, joihin laitan vain kiiltävää huulipunaa (Maybelline NewYork, ColorSensational).













Kun meikki on valmis, onkin aika jatkaa hiuksista, jotka on siis jo kuivattu ja odottavat ns. viimeistelyä.
Nyt siis laitan hiukset pidennysten kanssa. Muutenkin laitan hiukset yleensä samalla tavalla, jätän vain pidennykset pois.

Eli siis harjaan hiukset selväksi ja nostan osan hiuksista ylös, niin jää takatukka vapaaksi. Kreppaan hiuksista aina tyven, mikä kohottaa hiusta jo itsessään, mutta tupeeraan krepatun osuuden, mihin suihkutan tuuheuttamaa muotoilusuihketta ja lisään takaosaan kaksi osiota 3klipsin pidennyksiä. Lasken taas osan hiuksista ja teen saman kuin edellä. Vasemmalle puolelle lisää yhden 4klipsin pidennyksen ja oikealle sekä taakse tulee 2klipsin pidennykset. Jäljelle jää enään yhden klipsin pidennykset jotka laitan kumpaankin sivulle. Kreppaus ja tupeeraus jatkuu pitkälle melkein jakaukseen asti. Tupeeraan vielä vähän jakauksen luota, ja kampaus on viimeistelyä vaille valmis. Enään etsin jakauksen ja harjaan varovasti hiukset päältä tasaiseksi ja lisään vielä hiuslakkaa tai muotoilusuihketta, mikä vastaa hiuslakkaa. Viimeisenä ja tärkeimpänä suihkutan hiuksiin vielä hajuvettä.

Julia Helena

 Tässä nyt kun on tullu sairasteltua, niin ajattelin kertoa teille tyttärestäni. Hän syntyi 29.7.2009 pituutta neidillä oli 49cm ja painoa 3410g. Synnytys meni meillä erittäin hyvin ja kesti 3h 10min, otin itselleni epiduraalipuudutuksen.

n.1 vrk

Juliaa kävi sairaalassa monet ystävät ja sukulaiset katsomassa. kummitätikin lähti naantalista työpäivän jälkeen ajamaan, vain siksi että näkisi tytön, hän ajoi vielä samana iltana takaisin Naantaliin.

Nea, kummitäti

Joni-eno

Myös siskoni, hän oli pappamme luona Jämsässä ja halusi päästä heti pimua katsomaan. Laura on alusta asti rakastanut Juliaa kuin omaa siskoa. Ja julia on selvästi kaikkien silmissä Lauran suurin fani. Laura tulee usein luokseni katsomaan Juliaa ja leikkimään hänen kanssa. Joitakin kertoja hän on käynyt ulkoilemassa Julian kanssa, niin olen itse saanut siivottua tms.
Myös veljeni pitää Juliasta kovasti, mutta Julia hieman vierastaa Jonia. Joni kun ei käy yhtä usein, kuin monet muut.

Laura-täti

Kun pääsimme kotiin sairaalasta, arkemme alkoi loistavasti ja ystävät kävivät kylässä.

Äiti

Puolen vuoden ikäisenä Julialla alkoi useat toistuvat korvatulehdukset, korvatulehduksia jatkui aina 1,5 vuoden ikään asti, kun lääkärit putkittivat Julian korvat.

Julian isän kanssa erosimme alkuvuodesta 2011 ja Julia jäi isälleen asumaan, minun "tulottomuuteni" takia, eikä minulla ollut autoa. Ja tämä järjestely on mennyt hyvin näin. Julia on minulla joka keskiviikko sekä jokatoisen viikonlopun. Ja saan tavata Juliaa useamminkin jos haluan. Uudenvuoden aikaan vaihdamme viikonloput parillisista parittomiin.

Oman lapsen,

pienen linnun,

kannoin alla sydämen.

Nyt on onni täydellinen,

syliini saan ottaa sen.

Tunnen käden, pienen, hennon,

tunnen posken pehmeän.

Voisko olla kauniimpaa

kuin alku uuden elämän.